Suomi on tasavalta, josta tuli Euroopan Unionin jäsen vuonna 1995. Suomen väkiluku on 5,2 miljoonaa. Pääkaupungissa Helsingissä asuu 551 000 suomalaista. Suomi on kehittynyt teollisuusmaa: metalli-, tekniikka- ja elektroniikkateollisuus vastaavat puolta vientituloista, joista metsätuoteteollisuuden osuus on 30 prosenttia.

Suomi on yksi maailman johtavista maista informaatiotekniikan alueella. Maassa on käytössä enemmän matkapuhelin ja Internet-yhteyksiä asukasta kohden kuin missään muualla maailmassa.

Metsät peittävät noin kolme neljännestä Suomen 338.000 neliökilometrin pinta-alasta. Muita huomattavia piirteitä Suomen maisemassa ovat maamme lukemattomat järvet ja saaret. Järvet ja muut vesialueet peittävät 10 prosenttia maastamme. Pääosa rannikostamme sekä itsehallinnollinen Ahvenanmaa ovat maamme lounaisosassa kun taasen Saimaan ympärille keskittynyt järvialue sijaitsee idässä.

MAANTIEDE

Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa 60:nnen ja 70:nnen leveysasteen välissä. Neljännes Suomen pinta-alasta on napapiirin pohjoispuolella. Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi lännessä, Norja pohjoisessa, Venäjä idässä ja Viro etelässä Suomenlahden takana. Suuri osa maata on poimuista kallioperää ja pohjoisten seutujen metsää sekä näitten kauniita metsikkörinteitten ja järvien sekä lampien sekoitusta. Suomen Lapissa maastoa muokkaavat korkeat tunturit.

ILMASTO

Tyypillistä Suomen ilmastolle ovat kylmät talvet ja lämpimät kesät, mutta talven lämpötiloja leudontaa Itämeri ja Golfvirran lämmittämän Atlantin länsituulten vaikutus. Pääkaupungin Helsingin keskilämpötila on 5,3 celsiusastetta. Kesällä Etelä-Suomen korkeimmat lämpötilat hipovat 30 celsiusastetta. Talvikuukausien aikaan, erityisesti tammi- ja helmikuussa, -20 celsiusasteenkaan lämpötilat eivät ole harvinaisia. Napapiirin pohjoispuolella 73 päivän ajan kesällä aurinko ei laske lainkaan. Tätä ilmiötä kutsutaankin yöttömäksi yöksi. Samalla seudulla talvella aurinko pitäytyy 51 päivän ajan horisontin alapuolella. Tätä kutsutaan taas kaamosajaksi.

KIELET

Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen, jonka yhteen haaraan kuuluvat suomi, viro ja muita suomensukuisia kieliä. Toiseen haaraan kuuluvat unkari, ugrilaisten kielten puhutuin kieli. Suomen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi. Ruotsia Suomessa puhuu äidinkielenään kuusi prosenttia kansalaisista. Yksi Suomessa puhutuista kielistä on saami, lappalaisten kieli. Ruotsin kielen virallisella asemalla on juurensa ajalta jolloin Suomi oli Ruotsin vallan alla. Tämä ajanjakso alkoi 1200-luvun alussa ja kesti vuoteen 1809 saakka. Suomessa asui pysyvästi vuonna 1996 noin 74 000 ulkomaitten kansalaista. Suurimpana ryhmänä olivat naapurimaitten Venäjän, Viron ja Ruotsin kansalaiset.

KANSA

Väestöä Suomessa on noin 5 200 000. Suomi on Euroopan kuudenneksi suurin maa, asukastiheys on 17 ihmistä neliökilometrillä. Suurin osa suomalaisista, 65 prosenttia, asuu kaupunkialueella ja loput 35 prosenttia maaseudulla. Pääkaupungissa Helsingissä asuu 551 000 suomalaista, Espoossa 210 000 ja Vantaalla 176 000. Yhdessä nämä kaupungit muodostavat nopeasti kasvavan pääkaupunkiseudun, jossa asuu noin kuudennes maan asukkaista. Sotien jälkeen alkanut muuttovirta maan eteläosiin, Uudellemaalle, jatkuu yhä. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Tampere (193 000 asukasta), Turku (172 000) ja pohjoisessa Oulu (118 000). Suomessa on noin 1,5 miljoonaa perhettä. Lapsiperheissä lapsia oli keskimäärin 1,8. Vuonna 1960 lapsien lukumäärä lapsiperheissä oli 2,27. Vuonna 1998 naisia oli 2,5 miljoonan henkilön kokonaistyövoimasta 48%. Sukupuolten välisten palkkaerojen tasoittamisen edistämisestä huolimatta naisten tulot olivat keskimäärin 81 prosenttia miesten tuloista. Naiset elävät Suomessa miehiä pidempään. Naisten keskimääräinen elinajanodote on 81 vuotta, kun miehillä vastaava luku oli 74 vuotta. Ihmisten asettumisesta maamme kamaralle sekä kansamme alukuperästä kiistellään yhä. Uusimpien teorioitten mukaan suomalaiset ovat asuneet nykyisen Suomen alueella vuodesta 3000 eKr.

USKONTO

Vuodesta 1923 lähtien Suomessa on ollut täydellinen uskonnonvapaus. Evankelis-luterilainen kirkko on maamme suurin kirkkokunta. Kansasta 86% on kastettu luterilaisiksi ja vain yksi prosentti suomalaisista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Molemmat kirkkokunnat ovat virallisia valtionkirkkoja. Kristinusko saapui Suomeen ennen vuosituhannen alkua, mutta roomalaiskatollinen kirkko saavutti asemansa Suomessa vasta 1100-luvulla. Tätä seurasi Ruotsin kuningas Eerikin ja englantilaissyntyisen piista Henrikin Lounais-Suomeen tekemä lähetysmatka. Ortodoksisen kirkon vaikutus levisi maahamme idästä.

HISTORIA

Muutama tärkeä vuosi Suomen historiassa

1155 Ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat Ruotsista Suomeen. Suomesta tulee osa Ruotsin valtakuntaa.
1809 Ruotsi luovuttaa Suomen Venäjälle. Tsaari julistaa Suomen puoli-itsehallinnolliseksi suurruhtinaskunnaksi ja itsensä sen hallitsijaksi, jota Suomessa edustaa kenraalikuvernööri. 1917 Suomi julistautuu itsenäiseksi joulukuun 6. päivänä. Suomen valtion tunnustaa ensiksi vain Venäjä, Ranska, Saksa ja Ruotsi.
1919 Suomesta tulee tasavalta, jota presidentti johtaa.
1939 - 40 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen ja talvisota taistellaan.
1941 - 44 Taistelu Neuvostoliiton kanssa jatkuu jatkosotana. Neuvostojoukkojen suurhyökkäys kesällä 1944 pakottaa Suomen rauhanneuvotteluihin. Joitakin alueita luovutetaan Neuvostoliitolle, mutta Suomi säilyttää itsenäisen, suvereenin asemansa.
1955 Suomi liittyy Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Pohjoismaiden Neuvostoon.
1995 Suomesta tulee Euroopan Unionin jäsen.

HALLITUS

Maata johtaa tasavallan presidentti, joka valitaan kuusivuotiskaudeksi ja joka voi palvella korkeintaan kaksi peräkkäistä virkakautta. Tällä hetkellä virassa oleva presidentti Tarja Halonen valittiin tehtäväänsä vuonna 2000 ja seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna 2006. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä vaalikierroksella selvää enemmistöä, järjestetään toinen kierros, jossa ehdokkaina on ensimmäisen kierroksen kaksi eniten ääniä saanutta. Hallituksen täytyy nauttia eduskunnan luottamusta. Kansa valitsee eduskunnan 200 kansanedustajaa joka neljäs vuosi yleisellä vaalilla.

LEHDISTÖ

Suomessa julkaistaan 56 sanomalehteä 4-7 kertaa viikossa ja 158 sanomalehteä 1-3 kertaa viikossa. Kaikkien sanomalehtien kokonaislevikki on 3,3 miljoonaa. Verrattaessa kokonaislevikkiä suhteessa väestömäärään, Suomi sijoittuu toiseksi Euroopassa ja kolmanneksi maailmassa. Irtomyynnin sijasta suurin osa lehdistä tilataan. Vain kaksi lehteä Suomessa on pelkästään irtonumeromyynnissä. Aikakauslehtiä Suomessa on noin 2 600 ja niitten levikki on noin 18 miljoonaa. Suurin sanomalehti on Helsingin Sanomat, levikiltään 473 000. Ruotsinkielisistä sanomalehdistä suurin oli Hufvudstadsbladet, jonka levikki oli 59 000. Suomen yleisradio, YLE, on suurin kansallinen radio- ja televisio-ohjelmatuottaja. YLE on ei-kaupallinen, julkinen yhtiö. YLE:llä on kaksi koko maan kattavaa televisiokanavaa. Toiseksi suurin televisioyhtiö on yksityinen MTV3, jolla on yksi kansallinen kanava. Vuonna 1997 aloitti uusi yksityinen televisiokanava, Nelonen. Paikallisia tv-asemia on noin 30.

YLE lähettää kolmea kansallista kanavaa suomeksi ja yhtä ruotsiksi sekä useita paikallisia kanavia, esimerkiksi yhtä saamen kielistä. Suomessa on yli 60 paikallisradiota. Niistä kaksi, Nova ja Classic kattavat lähes 60 prosenttia väestöstä.

Ylen TV Finland näkyy suurimmassa osassa Eurooppaa satelliittilähetyksenä ja Radio Finland kuuluu ympäri maailmaa. KOULUTUS

Kaikki lapset ovat oppivelvollisia ja saavat peruskoulutuksen peruskouluissa 7-16 ikävuoden aikana. Yli 16-vuotiaitten kouluttautuminen on vapaaehtoista ja on yleisimmin kolmevuotinen lukio tai 2-5 vuotinen ammatillinen koulutus. Maassamme on 21 yliopistoa tai muuta korkeakoulua joissa opiskelee 135 000 oppilasta, joista 52 prosenttia on naisia. 56 % väestöstä on keskiasteen koulutus ja 13 % on yliopistotutkinto tai vastaava koulutus.

TEOLLISUUS JA TALOUS

Viime vuosisadalla Suomi lähti teollistumisen tielle hyödyntämällä metsävarantojaan. Nykyäänkin metsät ovat yhä Suomen tärkeintä raaka-ainetta vaikka koneteollisuus ja korkean teknologian teollisuus Nokian johdolla ovat jo pitkään olleet johtavia tuotannonhaaroja. Nykyään tärkein vientituote on amtkapuhelin ja Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joiden tieto- ja viestintäteknologian vienti ylittää tuonnin. Suomessa on enemmän matkapuhelimia asukasta kohti kuin missään muualla maailmassa, noin 65 matkapuhelinta 100 asukasta kohti.

Suomi on tyypillinen kehittynyt teollisuusvaltio. Suomen kotitalouksien nettovarallisuus on lähellä EU:n keskiarvoa.